merkitty

Finnish

Participle

merkitty

  1. past passive participle of merkitä

Declension
Inflection of merkitty (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative merkitty merkityt
genitive merkityn merkittyjen
partitive merkittyä merkittyjä
illative merkittyyn merkittyihin
singular plural
nominative merkitty merkityt
accusative nom. merkitty merkityt
gen. merkityn
genitive merkityn merkittyjen
partitive merkittyä merkittyjä
inessive merkityssä merkityissä
elative merkitystä merkityistä
illative merkittyyn merkittyihin
adessive merkityllä merkityillä
ablative merkityltä merkityiltä
allative merkitylle merkityille
essive merkittynä merkittyinä
translative merkityksi merkityiksi
abessive merkityttä merkityittä
instructive — merkityin
comitative — merkittyine
Possessive forms of merkitty (type valo)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative merkittyni merkittyni
accusative nom. merkittyni merkittyni
gen. merkittyni
genitive merkittyni merkittyjeni
partitive merkittyäni merkittyjäni
inessive merkityssäni merkityissäni
elative merkitystäni merkityistäni
illative merkittyyni merkittyihini
adessive merkitylläni merkityilläni
ablative merkityltäni merkityiltäni
allative merkitylleni merkityilleni
essive merkittynäni merkittyinäni
translative merkitykseni merkityikseni
abessive merkityttäni merkityittäni
instructive — —
comitative — merkittyineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative merkittysi merkittysi
accusative nom. merkittysi merkittysi
gen. merkittysi
genitive merkittysi merkittyjesi
partitive merkittyäsi merkittyjäsi
inessive merkityssäsi merkityissäsi
elative merkitystäsi merkityistäsi
illative merkittyysi merkittyihisi
adessive merkitylläsi merkityilläsi
ablative merkityltäsi merkityiltäsi
allative merkityllesi merkityillesi
essive merkittynäsi merkittyinäsi
translative merkityksesi merkityiksesi
abessive merkityttäsi merkityittäsi
instructive — —
comitative — merkittyinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative merkittymme merkittymme
accusative nom. merkittymme merkittymme
gen. merkittymme
genitive merkittymme merkittyjemme
partitive merkittyämme merkittyjämme
inessive merkityssämme merkityissämme
elative merkitystämme merkityistämme
illative merkittyymme merkittyihimme
adessive merkityllämme merkityillämme
ablative merkityltämme merkityiltämme
allative merkityllemme merkityillemme
essive merkittynämme merkittyinämme
translative merkityksemme merkityiksemme
abessive merkityttämme merkityittämme
instructive — —
comitative — merkittyinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative merkittynne merkittynne
accusative nom. merkittynne merkittynne
gen. merkittynne
genitive merkittynne merkittyjenne
partitive merkittyänne merkittyjänne
inessive merkityssänne merkityissänne
elative merkitystänne merkityistänne
illative merkittyynne merkittyihinne
adessive merkityllänne merkityillänne
ablative merkityltänne merkityiltänne
allative merkityllenne merkityillenne
essive merkittynänne merkittyinänne
translative merkityksenne merkityiksenne
abessive merkityttänne merkityittänne
instructive — —
comitative — merkittyinenne
third-person possessor
singular plural
nominative merkittynsä merkittynsä
accusative nom. merkittynsä merkittynsä
gen. merkittynsä
genitive merkittynsä merkittyjensä
partitive merkittyään
merkittyänsä		 merkittyjään
merkittyjänsä
inessive merkityssään
merkityssänsä		 merkityissään
merkityissänsä
elative merkitystään
merkitystänsä		 merkityistään
merkityistänsä
illative merkittyynsä merkittyihinsä
adessive merkityllään
merkityllänsä		 merkityillään
merkityillänsä
ablative merkityltään
merkityltänsä		 merkityiltään
merkityiltänsä
allative merkitylleen
merkityllensä		 merkityilleen
merkityillensä
essive merkittynään
merkittynänsä		 merkittyinään
merkittyinänsä
translative merkitykseen
merkityksensä		 merkityikseen
merkityiksensä
abessive merkityttään
merkityttänsä		 merkityittään
merkityittänsä
instructive — —
comitative — merkittyineen
merkittyinensä

Anagrams

Ingrian

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈmerkitːy/, [ˈme̞rkətʲːy̥̆]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈmerkitːy/, [ˈme̞rɡ̊itːy]
  • Rhymes: -erkitːy
  • Hyphenation: mer‧kit‧ty

Participle

merkitty

  1. past passive participle of merkitä
    • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 11:
      Merkityt sanat näis sanomuksiis ollaa logillisest painokkaat.
      The marked words in these sentences are logically stressed.

Declension
Declension of merkitty (type 4/koivu, tt-t gradation)
singular plural
nominative merkitty merkityt
genitive merkityn merkittyin, merkittylöin
partitive merkittyä merkittyjä, merkittylöjä
illative merkittyy merkittyihe, merkittylöihe
inessive merkityys merkityis, merkittylöis
elative merkityst merkityist, merkittylöist
allative merkitylle merkityille, merkittylöille
adessive merkityyl merkityil, merkittylöil
ablative merkitylt merkityilt, merkittylöilt
translative merkityks merkityiks, merkittylöiks
essive merkittynnä, merkittyyn merkittyinnä, merkittylöinnä, merkittyin, merkittylöin
exessive1) merkittynt merkittyint, merkittylöint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.